Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonto. Näytä kaikki tekstit

torstai 24. elokuuta 2017

Ainutkertainen luonto


Luonnossa on ihana rauhoittua rennosti samoillen. Haistella kasvistosta peräisin olevia tuoksuja sekä kuunnella lintujen laulua ja lehtien kahinaa. Katsella ympärilleen ja ihmetellä. Tutkailla ympäristöä ja sen lajistoa. Huomata kaikki se kauneus, joka ympäröi meitä. 

Monesti arjen pöhinän keskellä tulee laiminlyötyä luonnon ihastelua. Ihmiset ikään kuin kulkevat laput silmillään eivätkä huomaa sitä lumoavaa kauneutta, joka on tarjolla meille täysin ilmaiseksi. Ihan siinä vieressä, silmien ulottuvilla. 

On sääli, että nykypäivänä toisissa ikäluokissa luontoa ei arvosteta läheskään niin paljon kuin ennen. Tämä lienee seurausta juurikin hektisestä elämäntyylistä, somen koukuttavuudesta ja ihan arvomaailmojen muutoksesta. Kaikki eivät koe luontoa niin tärkeäksi ja toisaalla ollaan valmiita tuhoamaan merkittäviäkin luontokohteita. Mielestäni tämä on väärä suunta.


Itse pyrin nauttimaan luonnosta ja olemaan vahingoittamatta sitä tahallani. Lenkkipolkujen kuluttaminen, eläinten tarkkailu, kalliolla hengailu ja luonnonantimien tarjonnan hyödyntäminen ovat lähellä mun sydäntä. Usein pysähdyn aloilleni ja koetan rentoutua rauhallisen tunnelman saattelemana. Metsässä sielu lepää.

Pyrin ulkoilemaan päivittäin, mutta välillä metsän sijaan tulee seikkailtua ihan tässä rakennetussa ympäristössä. Tällöin osaa arvostaa entistä enemmän metsää ja niiden tarjoamia puitteita. Valitettavasti tuon harmonisen tunnelman pilaavat liian usein luontoon kuulumattomat asiat: elektroniikkaromut, hylätyt huonekalut sekä roskat. 

Pidetäänhän huolta siitä, että tulevatkin sukupolvet pääsisivät nauttimaan tästä ainutkertaisen kauniista Suomen luonnosta! Luonnon taikaa ei voita mikään eikä sitä voida milläkään tavoin korvata. Mitä luonto merkitsee sulle?

Melissa 

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Marjassa

Kävimme eilen illalla rakkaan kanssa poimimassa mustikoita. Alkuun olin aika skeptinen marjojen poimintaa kohtaan, sillä en ole koskaan ollut mikään kovin innokas marjankerääjä eikä tämä raskaus ainakaan helpota siitä kyykkimisestä aiheutuvaa selkäsärkyä. Taivuttelun jälkeen suostuin, mutta kuultuani mustikkasadon viivästymisestä ajattelin, että ei sieltä metsästä kuitenkaan mitään löydy.

Metsään päästyä näytti vahvasti siltä, että mustikoita ei tulisi löytymään. Siellä täällä kasvoi harvakseltaan muutamia marjoja ja monet niistä olivat vielä raakoja. Onneksi kuitenkin sukelsimme syvemmälle metsään, sillä siellä marjoja kasvoi runsaasti. Viihdyttiin metsässä puolitoista tuntia, sillä aurinkokin oli laskemassa ja kello noin kymmenen. Noinkin lyhyessä ajassa saatiin kerättyä iso purkillinen lähes täyteen maistuvia marjoja. Piirakan jo marjoista väsäsin, mutta loput säilön pakastimeen odottelemaan vuoroaan.




Postaukseni on osa Pieni Lintu blogin MakroTex haastetta. Tällä viikolla teemana on luonto ja muiden bloggaajien toteutuksia pääset tsekkaamaan täältä. Pidätkö marjanpoiminnasta vai vältteletkö sitä viimeiseen asti?

Melissa