Huoli sikiön terveydentilasta

Tällä hetkellä oon hieman huolissani Talitintistä ja hänen voinnistaan. Todennäköisesti hänellä ei ole mitään hätää, mutta väkisinkin tulee mietittyä kaikenlaisia negatiivisia vaihtoehtoja. Äidin huoli on loputon, niinhän sitä sanotaan. Allekirjoitan kyseisen sanonnan täysin.

Kävin keskiviikkona tuttuun tapaan neuvolassa. Fiilis oli hyvä ja aikaisesta aamusta huolimatta olin todella virkeä! Painonnousu oli jatkanut samaa maltillista linjaa, painoa oli kertynyt viikossa +300g (yhteensä n. 4kg raskauden aikana). Myös verenpaine oli normaali ja pissa puhdas. Hemoglobiinia mulla ei olla mitattu sen jälkeen, kun jouduin aloittamaan rautakuurin. Uskon noiden arvojen kuitenkin huitelevan tällä hetkellä ihan hyvissä lukemissa, olo on ollut sen mukainen.

Kuulumisten vaihtamisen jälkeen höpöteltiin yleisestä voinnista ja imetyksestä. Sain samalla uusia näkökulmia imetykseen liittyen ja purettua ajatuksiani kyseistä aiheesta. Tämän jälkeen siirryttiin mun suosikkivaiheeseen, sydänäänten kuuntelemiseen! Talitintin sydän pamppaili juuri niin kuin kuuluikin ja olin jälleen kerran pakahtua onnellisuudesta saadessani kuulla nuo ihanat äänet.

Huolenaiheeni Talitinttiä kohtaan perustavat juurensa tämän hetkiseen sf-mittaan. Mitta on tällä hetkellä 30cm eli todella pieni raskausviikkoihin nähden (mittauspäivänä 38+3). Mitta on ollut keskiraskaudesta eteenpäin keskikäyrän alapuolella, mutta viimeisinä viikkoina mittaan ei ole tullut juurikaan muutosta. Neuvolan terveydenhoitaja selvitteli asiaa jostakin opaskirjasta ja päätyi tekemään Kätilöopistolle konsultaatiolähetteen. Tarvittaessa he kutsuvat meidät siis ultraan, jossa voidaan paremmin katsoa sikiön tilanne.

Oon helpottunut siitä, että ammattilaiset on valmiita puuttumaan tilanteeseen, jos he näkevät sille perusteet. Mua kuitenkin pelottaa se, että mun pienellä ei ole kaikki hyvin. Terveydenhoitaja kuitenkin muistutteli mua siitä, että mittatulos voi johtua Talitintin oletetusta siroudesta tai siitä, että hän on hiukan laskeutunut kohti synnytyskanavaa. Keskusteltiin myös siitä, että kasvun hidastuminen voi johtua kehityshäiriöistä. Kasvun häiriötä aiheuttavat tekijät eivät kuulema ole enää tässä vaiheessa kauhean kriittisiä, ne olisi kuulema havaittu jo aiemmin.

Kuten tekstin sekavuudesta voi päätellä, on tämän äidin pää täynnä kysymyksiä ja epätietoisuutta. Luotan siihen, että tarpeen tullen meidät kutsutaan sinne ylimääräiseen ultraan. Mikäli kutsua ei kuitenkaan tule on katse kohdistettava ensi viikon neuvolaan tai mahdolliseen synnytykseen. Viimeistään synnytyksen yhteydessä tiedetään, onko huolenaiheet olleet turhia. Onko teidän/lapsenne terveydentilaan kohdistunut huolia raskausaikana?

Melissa ❤