keskiviikko 30. elokuuta 2017

Elokuun hitit ja harmit

Aloitin viime kuussa postaussarjan, jossa käsitellään mennyttä kuukautta hittejen ja harmien kautta. Kutsun näitä postauksia kuukausikatsauksiksi. Nyt kun kesä on virallisesti purkissa, on aika siirtyä katsomaan, mitä elokuussa mahtoikaan tapahtua! Mikäli heinäkuun postaus on jäänyt välistä, voit lukea sen tästä.

Elokuun harmit:

-Illat ovat alkaneet pimentyä vauhdilla. En oikein pidä pimeästä, joten ulkona liikkuminen ilta-aikaan on vähentynyt.
-Eräällä neuvolakäynnillä huolestuttiin kohdun korkeudesta ja Kätilöopistolle tehtiin tuolloin konsultaatiolähete. Kätilöopistolla ei kuitenkaan koettu aihetta huoleen, joten en joutunut kontrollikäynnille. Tuon jälkeen mitta on onneksi kasvanut, mutta silti mua jäi tuolloin vaivaamaan, jos Talitintillä olisi joku hätä. Tarkemmin aiheesta täällä.


-Viime viikolla hämmennyin hieman iäkkäämmän linja-auton kuljettajan toiminnasta. Kuljettaja ei pysähtynyt, vaikka painoimme Stop-nappulaa, joten jouduimme matkustamaan seuraavalle pysäkille. Tuolla pysäkillä mun edestä poistui eräs mies ja kun olin astumassa takaovista ulos päättikin kyseinen kuljettaja yhtäkkiä sulkea oven. Jäin osittain oven väliin, mutta pääsin siitä änkeämään pallomahani kanssa linja-auton ulkopuolelle. Sen sijaan ovi sulkeutui miesystäväni naaman edestä, joten hän joutui kulkemaan bussilla vielä yhden pysäkin eteenpäin. Järkytyin ja säikähdin tapahtumaa, joten on sanomattakin selvää, että laitoin tilanteesta palautetta Hsl:lle.

Elokuun hitit:

-Paras ystäväni kävi elokuun alussa kylässä vain muutamaa päivää ennen kuin muutti Keski-Pohjanmaalle. Oli ihanaa viettää laatuaikaa kahdestaan!
-Siskon ja erään toisen kaverin vaippakakku ylläri. Kuvia ja juttua täällä.
-Saatiin vihdoinkin kaikki pienimmät vauvojenvaatteet pestyä sekä tarvikkeet hankittua. Vielä on iso liuta suurempia vaatteita pesemättä, mutta niillä ei onneksi ole vielä mikään hoppu.
-Kämppä alkaa näyttämään siltä miltä sen kuuluukin ja lähes kaikki jutut ovat löytäneet paikkansa. Sisustuksessa on vielä melko isoja puutteita esim. seinät huutavat tyhjyyttä eikä verhoja ole voitu laittaa puuttuvien verhonipukoiden vuoksi...


-Bloggaus on sujunut odotettua paremmin ja elokuu on ollut varsin sisältörikasta aikaa. Oon kiitollinen teille kaikille, jotka jaksatte lukea ja kommentoida mun blogia!
-Syksyn saapuminen ja ajatus siitä, että pian saa alkaa pukeutumaan lämpimiin villapaitoihin.
-Elokuun aikana oon leiponut niin sämpylöitä, muffinsseja, pannukakkua, mustikkapiirakkaa kuin teeleipiäkin. Kaikki leipomukset ovat onnistuneet oikein hyvin ja maistuneet herkullisilta.
-Kävelylenkit ja luonnosta nauttiminen.
-Raskauden loppusuora ja kiitollisuus siitä, kuinka yllättävän hyvin olen voinut nämä kuukaudet.
-Talitintti ❤

Mitkä on sun unohtumattomimpia hetkiä elokuun ajalta?

Melissa 

maanantai 28. elokuuta 2017

10 asiaa, jotka pitäisi tehdä päivittäin

Katsoin viikonloppuna YouTubesta Selma nimisen bloggaajan videon (10 asiaa jotka pitää tehdä joka päivä!), josta inspiroituneena päätin tehdä tämän kyseisen postauksen. Vastaavanlaiseen postaukseen en ole blogimaailmassa törmännyt, mutta mun mielestä tän toteuttaminen oli tosi kivaa. Pidemmittä puheitta mun vinkkien pariin!

1. Hampaiden harjaus
Hampaiden putsauksella aamuin ja illoin on paljon terveydellisiä vaikutuksia. Mulle itselle tulee myös huomattavasti freshimpi olo hampaiden pesun jälkeen. Sosiaalisissa tilanteissa pystyy olemaan itsevarmempi, kun tietää ettei hengitys haise tai hampaat ole lian peitossa. 

2. Lämmin ateria
Nykyisin yhä useammat ihmiset jättävät noudattamatta säännöllistä ateriarytmiä. Mun mielestä on kuitenkin tärkeää, että päivässä syötäisiin vähintään yksi lämmin ateria. Ruoan lämpö ei juurikaan vaikuta ravitsemukseen, mutta yleensä lämmitettävät ruoat ovat edes hiukan terveellisempiä kuin nopeat kylmänä syötävät välipalat (näin ei aina kuitenkaan ole). Lämpimän ruoan valmistaminen tuo arkeen sisältöä ja yhteinen ruokailuhetki mahdollistaa kuulumisten jakamisen.


3. Ulkoilu
Ulkona liikkuminen virkistää ja samalla aivotoiminta kirkastuu. Koko päivää ei missään nimessä kannata viettää sisällä vaan ulos kannattaa raahautua edes hetkeksi. Jo 15 minuuttia kerrallaan riittää. 

4. Puhelimesta irtautuminen
Jatkuva tavoitettavissa oleminen on stressaavaa, joten puhelin kannattaa aina välillä jättää niille sijoilleen ja syventyä tekemään jotakin ihan muuta. Puhelimen äärellä tulee usein myös kulutettua turhan paljon aikaa ja se aika on pois läheisiltä sekä ystäviltä. Somejen selailun sijasta huomionsa voi kiinnittää mm. mukavaan yhdessäoloon.

5. Asioiden hoitaminen
Hoida päivittäiset velvollisuutesi kunniakkaasti. Maksa myös laskut ajallaan ja tee muutama pieni kotityö joka päivä. Omia tavoitteitaan kannattaa edistää päivittäin jos mahdollista. Päivästä jää huomattavasti parempi fiilis, mikäli on saanut tehtyä jotain hyödyllistä!


6. Positiivisuus
Aina ei naurata tai hymyilytä. Silti pieni ripaus positiivisuutta päivittäin vaikuttaa myönteisesti psyykkiseen vointiin. Tuon positiivisuus annoksen voi kerätä juttelemalla kivoista jutuista kaverin kesken, katsomalla kissavideoita, kehumalla vieraan ihmisen pukeutumistyyliä tai moikkaamalla bussikuskia. Hyvää fiilistä saa ja kannattaa myös jakaa itse, se ei koskaan mene hukkaan. 

7. Seuraavan päivän suunnittelu
Käy iltaisin läpi seuraavan päivän aikatauluja sekä koulu-/työtehtäviä. Pakkaa ja laita esille seuraavan päivän vaatteet sekä tarvittavat tärkeät tavarat. Voit valmistaa myös aamupalan ja eväät valmiiksi välttääksesi aamuista kaaosta. Seuraavan päivän kotitöiden suunnittelu helpottaa vapaa-ajan maksimaalista hyödyntämistä, kun ei tarvitse jahkailla sitä minkä kotityön tekisi.

8.Rentoutuminen ja oma aika
Nykyihmisen arki on hektistä ja aikataulutettua. Joka päivä tulisi kuitenkin etsiä hetki aikaa vain itselleen. Rentoutumisen ei tarvitse kestää viittä minuuttia kauempaa, mutta pieni pysähtyminen auttaa jaksamaan raskaan päivän yli. Rentoutua voi juomalla kupposellisen teetä tai kahvia, kuuntelemalla suosikkimusaa, kutomalla sekä lukemattomilla muilla tavoilla. Pään nollaus silloin tällöin on meille kaikille suotavaa!


9. Keittiön pintojen puhdistus
Keittiö likaantuu päivän aikana ihan uskomattoman paljon etenkin useamman kuin yhden henkilön taloudessa! Murusia ja muuta likaa löytyy melkoisesti, joten keittiön hygieniatason ylläpitämiseksi tiskipöydän, aputasojen ja ruokailuryhmän pintojen putsaus päivittäin on enemmän kuin suotavaa. Kaikki meistä eivät jaksa siivota kovin ahkerasti, mutta pintojen pyyhkiminen kerran päivässä on melko vaivatonta ja nopeaa puuhaa. Siisti keittiö luo hyvän vaikutelman ja puhtaassa keittiössä on huomattavasti mukavampi kokata sekä ruokailla.

10. Riittävä uni
Aikuisen ihmisen unentarve on n. 7-9 tuntia. Unen merkitys jaksamiseen on merkittävä, joten riittävän aikainen nukkumaanmeno on enemmän kuin järkevä teko. Terveydellisten hyötyjen ohella nukkuminen on todella ihanaa ja petiin päästyä on kiva keskittyä miettimään mennyttä päivää.

Ootko samaa mieltä mun vinkkien kanssa? Mitkä tavalliset asiat tekevät sun arjesta onnistuneen? Ps. Kuvat ovat erittäin huonolaatuisia, sillä olen ne sattuneista syistä joutunut kaivamaan puhelimen kätköistä...

Melissa 

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Iloisesti yllätetty


Keskiviikkona sisko ja meidän yhteinen kaveri tulivat käymään kylässä. Kumpikaan heistä ei kerennyt käydä edellisellä asunnollani, joten oli mukavaa, että he pääsivät vierailulle. Meillä oli oikein hauskaa ja pari tuntia kului aivan liian nopeasti!

Aika kului pitkälti juttelun lomassa. Muisteltiin menneitä, ja kuuntelin hauskoja kertomuksia tapahtumarikkaista illanvietoista. Samalla esittelin asuntoa, joka on vielä melko askeettinen seinien alastomuudesta ja ikkunoiden verhottomuudesta johtuen. Katseltiin lastentarvikkeita ja vieraat tutkailivat äitiyspakkauksen sisältöä. Keitettiin kahvit ja syötiin heidän mukanaan tuomaa piirakkaa.

Mua ei kuitenkaan yllättänyt heidän käyntinsä, sillä siitä oltiin sovittu etukäteen. Olin myös tietoinen siitä, että vierailu tulee sujumaan hyvän meiningin vallitessa. Yllätyin, koska siskolla ja kaverilla oli tuomisenaan valtava vaippakakku! Olin niin hämmentynyt ja liikuttunut kyseisestä lahjasta etten oikein saanut mitään sanotuksi. Jälkeenpäin sain myös itkun aikaiseksi, kun mietin heidän hyväntahtoista elettään.


Oon niin iloinen noista kahdesta ihmisestä, jotka on mun elämässä. En osannut odottaa mitään tuollaista lahjaa saatikka edes sitä, että he tuovat tullessaan mustikkapiirakkaa. Tuli vähän sellainen fiilis, kun mulle olis järjestetty pienet babyshowerit. Koin oloni tärkeäksi ja välitetyksi, sillä välillä musta on tuntunut, että oon tän raskauden kanssa niin yksin. Ainut tyyppi, joka tässä odotuksessa on ollut kunnolla mukana lapsen isän lisäksi on äitini. Muut eivät oikein ota vauvanodotusta edes puheeksi, joten mulle tuli ihan puun takaa se, että asia kiinnostaa muitakin.

Vaippakakku on mun mielestäni valtava ja se sisältää vaippojen lisäksi myös muita tärkeitä lastenhoitotarvikkeita. Vaippojen (Libero Touch) ohella kakkuun on jemmattu mm. pari tuttia ja tuttipulloa, sinkkivoidetta, talkkia, puhdistuspyyhkeitä ja suklaata. Eli siis kaikkea tarpeellista. Lisäksi pakettiin kuului myös tuo suloinen kortti. Kiitos todella paljon lahjasta sekä vierailusta, mua ei ole hetkeen yllätetty tällä tavoin!


Melissa 

perjantai 25. elokuuta 2017

Yhteenveto summer bucket lististä


Kesä on käytännössä jo taputeltu kasaan. Mun mielestä se on hiukan surullista, sillä kesä on mun suosikki vuodenaika. Nyt onkin hyvä hetki tarkastella mennyttä kesää ja tsekata mitä tuli tehtyä ja mitä ei. Alla mainitut jutut ovat olleet vain pohdintoja siitä, mitä kesä voisi tuoda tullessaan. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että suorittaminen on pahasta ja kesät ovat rentoutumista varten. Yllätykseksi sain kuitenkin toteutettua lähes jokaisen suunnitelmani!

Syödä torikauppiailta ostettuja herneitä. 
En syönyt koko kesänä herneitä. Ne olivat melko hintavia ja loppujen lopuksi mun ei tehnyt niitä edes mieli. Sen sijaan poimin itse mustikoita ja vadelmia, nams!

Lukea ainakin 2 kirjaa. 
Kirjat luin vasta elokuun aikana. Tutustuin Sofi Oksasen Puhdistus romaaniin sekä Elisa Hauhion, Satu Paakkalan ja Jari Sadinmäen kirjoittamaan Suru kirjaan. Molemmat olivat mielestäni mielenkiintoisia ja lukemisen arvoisia. Etenkin voisin suositella tuota Puhdistusta!



Herkutella jäätelöllä ja kylmällä limsalla.
Jätskiä (lähinnä mehujäitä) oon maiskotellut kohtuudella, vaikka raskauden aikana mulla on kehkeytynyt niihin himo. Limsojen juontia oon myös vähentänyt, mutta kyllä edelleenkin lämpimän kesäpäivän kruunaa jääkaappikylmä cokis! Limsoja oon pyrkinyt välttämään, koska ne aiheuttaa mulla ihan kamalaa närästystä. Vaakakupissa painaa myös limsojen terveyshaitat, jotka erityisesti kohdistuvat purukalustoon.

Ottaa rennosti. 
Muuta en varmaan oo tehnytkään koko kesänä. Päivät on rakentuneet pitkälti samankaltaisella kaavalla; sängyllä/sohvalla makoilulla sekä nukkumisella.

Nauttia raskauden loppumetreistä. 
Raskaus on aikaa, jolloin kehoaan oppii arvostamaan ihan uudella tavalla. Masua on kiva silitellä ja ihmisetkin tarjoutuvat auttamaan ihan toisella tapaa. Välillä raskaudesta nauttiminen on kuitenkin koetuksella kipujen ja muuttuvan kehon vuoksi. Uskon kuitenkin, että tuota kumpua kerkeää tulemaan ikävä sitten, kun sitä ei enää ole.



Nuuhkia kesäyön hajuja sieraimiin. 
Kesän aikana tuli useampana yönä käveltyä ympäriinsä tätä uutta asuinaluetta. Lähiympäristö kerkesi tulemaan tutuksi ja monet upeat paikat tsekattua. Samalla sai haistella ihanaa kesäyön kosteutta.

Kuunnella sateen ropinaa tylsistymättä.
Etenkin tää elokuu on ollut melko sateinen. Välillä on tosin tullut kyllästyttyä jo sadesäihin, mutta sateen ääntä on ihan kiva kuunnella avonaisen ikkunan kautta. Sateen jälkeen luonto myös tuoksuu tosi hyvältä!

Käydä Korkeasaaressa ja Suomenlinnassa. 
Suomenlinnaan saakka me ei miesystävän kanssa päästy, mutta Korkeasaaressa vierailtiin kesän alussa. Vietettiin kiva päivä eläimiä tarkkaillessa ja Korkeasaaren istutuksia ihaillessa. Itse olin viimeksi käynyt tuolla ala-asteen tokalla, joten edellisestä käynnistä oli kerennyt vierähtää jo tovi. Reissun tunnelmia pääset kurkkaamaan tarkemmin blogitekstistä.



Juhlia isoveljen häitä. 
Hääpari vietti ikimuistoiset ja oman tyyliset juhlat. Rakkaus ja onnellisuus paistoivat niin vastanainneista kuin meistä juhlavieraistakin. Nämä häät olivat myös mulle ensimmäiset, aiemmin en ole ollut vieraana vastaavanlaisessa tilaisuudessa. Häähulinoita voit tsekata tästä.

Kuunnella kesäisiä soittolistoja.
Kesällä kuuntelin hävyttömän vähän musiikkia, etenkin kesäbiisejä. Onneksi mikään ei estä kuuntelemasta kesähittejä syksyn pimeinä päivinä.

Nauttia auringosta. 
Iloitsin aurinkoisista säistä ja lämpimistä päivistä. En kuitenkaan ottanut aurinkoa kertaakaan. Kuljin myös suurimmaksi osin pitkähihaisilla vaatteilla, joten ihoni ei ole juurikaan päivettynyt. Tämä on harmi, sillä pidän luonnollisesta rusketuksesta. Eipähän tullut ainakaan ikäviä rusketusrajoja...

Viimeistellä kodin valmiiksi lasta varten. 
Kesäkuun lopussa muutto Vantaalle mahdollistui kiireellisellä aikataululla ja päätettiin ottaa miesystävän kanssa vastaan 58 neliöinen kaksio. Koti on tällä hetkellä siinä kunnossa, että lapsi on tänne tervetullut. Pinnasänky ja hoitopöytä on kasattuina sekä lastenhoitotarvikkeet ja vaatteet odottavat käyttäjäänsä. Toki sisustuksessa on vielä puutteita, mutta ne piirteet eivät onneksi vaikuta pienen vauvan viihtyvyyteen millään tavoin. Muutosta voit lukea täältä ja täältä.



Tavata ystäviä. 
Kovin montaa kertaa en kavereita nähnyt, sillä aikataulut ja sairastelut olivat esteenä. Onneksi kerkesin näkemään parhaan ystäväni kuitenkin ennen kuin hän muutti viidensadan kilometrin päähän opiskelemaan. Myös muita tyyppejä tuli moikattua.

Pulahtaa luonnonveteen uimaan. 
Uiminen olisi ollut varmasti kivaa, mutta en raaskinut ostaa uutta uimapukua muutaman käyttökerran vuoksi. Muutenkin arkailen paljastella vartaloani ja mulle uima-asussa esiintyminen täysin vieraiden henkilöiden läsnäollessa on aika iso juttu. Lisäksi en vieraillut missään mökillä, missä olisi voinut polskutella nakuna. Ehkä sitten ensi vuonna!


Käydä kirpputoreilla. 
Tänä kesänä oon käynyt ihan superpaljon kirpputoreilla. Oon tehnyt hyviä lastenvaatelöytöjä edullisesti ja halvin ostamani body maksoi vain 5 senttiä! Lisäksi oon Talitintille ostellut vauvaikäisten leluja ja ihan perus lastenkirjoja. Mukaan on tarttunut myös muutama vaatelöytö ihan itselleni.

Kantaa kuvauskalustoa ahkerasti mukana. 
Yleensä aina ulos lähdettäessä mulla kulki kamera repussa/laukussa. Valitettavasti en vaan oikein tullut ottaneeksi mitään tilannekuvia eikä mulla riittänyt into lähteä ulos muuten vaan kuvailemaan. Lähes kaikki mun otokset on olleet semmoisia nopeita räpsäsyjä, jotka on otettu kävelyn lomassa.

Luoda blogiin uutta materiaalia. 
Etenkin elokuu on yllättänyt mut positiivisesti, sillä oon jaksanut päivitellä blogia melko ahkerasti. Nyt viime aikoina on vaan ollut pientä inspiraation puutetta, joten oon keskittynyt kirjoittamisen sijasta ihan muihin asioihin. Kesä- ja heinäkuu olivat sekavia muuton ja uupumuksen takia, joten luonnollisesti blogin päivittely jäi silloin toissijaiseksi. Onneksi pahimmat uupumisen oireet olen saanut selätettyä!

Hemmotella itseäni. 
Itseni hemmottelu rakentui lähinnä rennosta olemisesta, pitkistä suihkuista ja hyvästä ruoasta. Ostin myös itselleni muutamia vaatteita. Lasken sen hemmotteluksi, sillä nykyisin ostan juttuja vain Talitintille. Tein elokuun alussa myös postausta alennusmyyntien löydöistä.



Synnyttää maailman ihanimman pikkuihmisen. 
Tämän tekstin kirjoitushetkellä Talitintti ei ainakaan vielä ole syntynyt. Toki tässä on vielä muutama vuorokausi elokuuta jäljellä, joten ei ole kirkossa kuulutettua onko esikoinen elokuinen vai syyskuinen. Odotan jo innolla meidän ensitapaamista!

Melissa 

torstai 24. elokuuta 2017

Ainutkertainen luonto


Luonnossa on ihana rauhoittua rennosti samoillen. Haistella kasvistosta peräisin olevia tuoksuja sekä kuunnella lintujen laulua ja lehtien kahinaa. Katsella ympärilleen ja ihmetellä. Tutkailla ympäristöä ja sen lajistoa. Huomata kaikki se kauneus, joka ympäröi meitä. 

Monesti arjen pöhinän keskellä tulee laiminlyötyä luonnon ihastelua. Ihmiset ikään kuin kulkevat laput silmillään eivätkä huomaa sitä lumoavaa kauneutta, joka on tarjolla meille täysin ilmaiseksi. Ihan siinä vieressä, silmien ulottuvilla. 

On sääli, että nykypäivänä toisissa ikäluokissa luontoa ei arvosteta läheskään niin paljon kuin ennen. Tämä lienee seurausta juurikin hektisestä elämäntyylistä, somen koukuttavuudesta ja ihan arvomaailmojen muutoksesta. Kaikki eivät koe luontoa niin tärkeäksi ja toisaalla ollaan valmiita tuhoamaan merkittäviäkin luontokohteita. Mielestäni tämä on väärä suunta.


Itse pyrin nauttimaan luonnosta ja olemaan vahingoittamatta sitä tahallani. Lenkkipolkujen kuluttaminen, eläinten tarkkailu, kalliolla hengailu ja luonnonantimien tarjonnan hyödyntäminen ovat lähellä mun sydäntä. Usein pysähdyn aloilleni ja koetan rentoutua rauhallisen tunnelman saattelemana. Metsässä sielu lepää.

Pyrin ulkoilemaan päivittäin, mutta välillä metsän sijaan tulee seikkailtua ihan tässä rakennetussa ympäristössä. Tällöin osaa arvostaa entistä enemmän metsää ja niiden tarjoamia puitteita. Valitettavasti tuon harmonisen tunnelman pilaavat liian usein luontoon kuulumattomat asiat: elektroniikkaromut, hylätyt huonekalut sekä roskat. 

Pidetäänhän huolta siitä, että tulevatkin sukupolvet pääsisivät nauttimaan tästä ainutkertaisen kauniista Suomen luonnosta! Luonnon taikaa ei voita mikään eikä sitä voida milläkään tavoin korvata. Mitä luonto merkitsee sulle?

Melissa 

maanantai 21. elokuuta 2017

Laskettu aika

Sunnuntai tuli ja meni. Samalla ohitettiin Talitintin laskettu aika, joten häntä täällä vielä odotellaan. Perjantaina neuvolassa ilmeni, että kyseinen pikkuherra on jo lähtökuopissaan - jämäkästi laskeutunut yhä lähemmin synnytyskanavaa kohden. Nyt vain odotellaan sitä, että pikkuinen itse päättää olevansa valmis. Sitä ei tiedä tapahtuuko se tänään, muutaman päivän päästä vaiko viikon kuluttua.

Oon lopen kyllästynyt ihmisten uteluihin. Päivittäin läheiset kyselevät siitä, joko synnytys on käynnistynyt tai onko ollut havaittavissa mitään synnytystä enteileviä merkkejä. Tiedän, että kyseiset henkilöt eivät tarkoita pahaa, mutta enköhän mä ihan itse osaa kertoa, jos tilannekatsaukselle on aihetta. Ei Talitintti sieltä masusta tule yhtään sen nopeammin ulos, vaikka asiasta kyseltäisiin tunnin välein. Lähinnä hän taitaa vaan viihtyä siellä pidempään äidin kokeman stressin vuoksi...



Ymmärrän kyllä, että tuollainen piinaava odotus saa olon rauhattomaksi. Mutta vielä vaikeammaksi mun olo muuttuu tuollaisten jatkuvien kyselyiden takia. Totta kai minäkin haluan tavata oman lapseni, mutta hän syntyy sitten kun sen aika on. Ei ole mitään kiirettä. Saapahan vielä jonkun aikaa hengähtää ja keskittyä omaan hyvinvointiin. Pian mulla onkin jo muut asiat mielessä!

Melissa 

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Koulumuistoja

Nyt kuluneella viikolla on tainnut alkaa viimeisetkin koulut lukuun ottamatta korkeakouluja. Oon miettinyt vähän haikeena sitä, kuinka aina edeltävinä vuosina elokuun puoliväli on tarkoittanut koulujen alkua. Tänä vuonna se merkitsee äitiyslomaa ja piinaavaa odotusta siitä, milloin esikoinen päättää syntyä. Valehtelisin, jos väittäisin etten olisi ikävöinyt koulun penkille.

Koulujen startatessa blogeissa pyörii paljon erilaisia postauksia koulun alkuun liittyen. Yksi suosittu postaus on Back to school tag, jossa haastetaan bloggaajia vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat menneitä kouluvuosia. Oon lukenut mm. Paulan ja Sofian blogeista kyseisen tag-postauksen ja pidin kovasti kysymyksistä, joihin odotettiin vastausta. Kysymyksistä inspiroituneena päätin toteuttaa itsekin tämän postauksen, mutta muuttamalla otsikon nimeksi tuon koulumuistoja.

1. Oletko koskaan ollut ensimmäisenä koulupäivänä hermostunut? 
Hermoilen jatkuvasti pienistäkin asioista, joten kyllä mä aina stressasin koulujen alkua. Kaikkein hermostuttavimpia tilanteita on kuitenkin olleet nää isot "rajapyykit" kuten alakoulun aloitus, sieltä peruskouluun siirtyminen sekä tietenkin lukioon meno.

2. Oletko koskaan nukahtanut tunnilla? 
En ole koskaan nukahtanut tunnille, mutta etenkin lukiossa aamu ja iltapäivä tunneilla tuppasi silmäluomet olemaan jo turhan raskaat auki pidettäviksi. Yläasteella onnistuin kuitenkin nukahtamaan koulun käytävälle istualteen! Mun vointi oli huono ja väsytti kamalasti, joten nukahdin ruokavälitunnilla odottaessani kavereita, jotka olivat olleet syömässä.

3. Kerro kaikkein kiusallisin hetki, jonka olet koulussa kokenut.
Tähän en kyllä keksi mitään. Toki noloja juttuja on tapahtunut, mutta en oo niitä sitten jälkeenpäin kauheesti vatvonut. Ehkä hyvä niin, sillä musta tuntuu, että nolaan itseni jatkuvasti. :D



4. Aiotko tai oletko koskaan liittynyt johonkin koulun clubiin tai ollut järjestämässä juhlaa/ tapahtumaa/ esitystä? 
Yläasteella osallistuin muutaman kerran valokuvauskerhoon, mutta sitten se vain jäi. Yläaste aikana olin mukana myös kevätkonsertissa, johon kaveri mut painosti mukaan. Oltiin mukana esittämässä Nickelbackin biisiä When we stand together. Oon myös ollut mukana tanssiesityksessä.  Lukiossa puolestaan osallistuin sekä wanhojentanssien että penkkareiden suunnitteluun. Pitkälti se johtui siitä, että meidän lukio oli niin pieni, että kaikille kyllä hommaa riitti. Olin sekä yläasteella että lukiossa myös aktiivisesti mukana kuviskerhon toiminnassa...

5. Mikä oli lempi luokkasi?
Kaikki luokat ovat olleet omalla tavallaan niitä parhaita. Oon kuitenkin sitä mieltä, että meidän lukioporukka oli mahtava ja melko kiinteä. Lukiossa oli myös opiskelijoilla enemmän vapautta ja päätäntävaltaa vastuun ohessa, joten mä ainakin tykkäsin siitä, että oltiin huomattavasti tasavertaisemmassa asemassa opettajiin nähden. Meininki oli rento ja opintojen ohessa pidettiin myös hauskaa!

6. Mitä mieltä olet kouluasuista? Pitäisikö Suomessa olla? 
Monissa maissa koulupuku on pakollinen ja sinällään se on ihan ok. Mun mielestä on kuitenkin aika surullista, että monissa kehitysmaissa lapsen osallistuminen opetukseen on koulupuvusta kiinni... Oon ennemmin koulupuvuttomuuden kannalla ja mun mielestä Suomessa koulupukua ei tarvita. On hienoa, että jokainen saa tuoda esiin omaa persoonaansa esille myös pukeutumisen kautta!


7. Kuka oli lempiopettajasi?
Yläasteen ja lukion liikunnan ja terveystiedon opettaja oli ihan huiput! Tosi mukavia ja kannustavia persoonia molemmat. Tykkäsin myös lukion psykologian opettajasta, sillä hänellä oli mielenkiintoinen tyyli opettaa. Hän käytti opetuksessa monenlaisia erilaisia tekniikoita ja tällöin opiskeltavat asiasisällöt iskostui ainakin mun päähän melko helposti. Kyseinen opettaja asuu itseasiassa mun ystävän naapurissa! :D

8. Entä vähiten lemppari?
Lukiossa meille opetti historiaa ja yhteiskuntaoppia eräs melko vanhollinen miesopettaja. Hän ei sietänyt eriäviä mielipiteitä ja muutenkin tunneilla oli kummallisen kova kuri siihen nähden, että oltiin jo fiksuja ja vastuullisia lukiolaisia. Eniten opetustilanteissa häiritsi se, että hän usein otti sattumanvaraisesti jonkin henkilön silmätikukseen ja piinasi tätä koko oppitunnin ajan. Noi tunnit oli niin tajuttoman kiusallisia ja tylsiä...

9. Mikä on kauhein asia minkä ikinä teit koulussa?
Hmmm. Mitään erikoisia kauheuksia en oo kyllä tehnyt. Joskus kyllä muistan sanoneeni aika ilkeästi eräälle oppilaalle. Kaduin ja kadun edelleen tekoani, mutta en edes tohtinut pyytää henkilöltä anteeksi, sillä hän oli yksi kiusaajistani.


10. Oletko vielä ystäviä kenenkään ala- tai yläaste, lukio tai amiskavereistasi?
Tapasin alakoulussa eka luokalla mun parhaan ystävän! Oltiin koko peruskoulu samalla luokalla ja lukiossakin päädyttiin samaan ryhmään. Onnellisempi ei voisi olla siitä, että sain kulkea oman koulutaipaleen yhdessä parhaan ystävän kanssa. Muihin tyyppeihin ei ole tullut pahemmin pidettyä yhteyttä, sillä enimmäkseen kulutin aikaa tuon kyseisen ystävän kanssa.

11. Muuttaisitko mitään koulukokemuksestasi?
Varsinaisesti en haluasi mitään yksittäisiä kokemuksia muuttaa, sillä mennyttä on turha katua ja katumisen sijasta tulisi keskittää ajatukset tulevaisuuteen. Olisin kuitenkin voinut keskittyä ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen paljon paremmin. Panostin lukemiseen hävettävän vähän ja toisten oppiaineiden kirjoihin en edes koskenut! Suoriuduin kirjoituksista kuitenkin ihan hyvin, mutta ylioppilastodistukseni arvosanat ovat joko heikkoja tai kiitettäviä... Monessa aineessa olisin voinut yltää parempiin suorituksiin, mutta paukut loppuivat kesken etenkin viime keväänä monien mutkikkaiden tapahtumien seurauksena.

12. Millä olet mennyt kouluun?
Ala-asteella olin oikeutettu kunnan kustantamaan koulukyytiin ja tuolloin matkat tapahtuivat koulutaksilla. Yläasteelle matkat tapahtuivat edelleen kunnan kustantamana, mutta oli siirryttävä kulkemaan bussilla. Lukioon kuljin pääsääntöisesti polkupyörällä syksyn ja kevään, mutta talven tullen vaihdoin menopelin jälleen linja-autoon.

Opiskeletko sä jotakin tällä hetkellä? Entä mikä on viimeisin sun suorittama tutkinto tai luokka-aste?

Melissa 

tiistai 15. elokuuta 2017

Minimokia menneeltä viikolta

Moikka ja mukavaa alkanutta viikkoa! Ajattelin näin tiistain kunniaksi kertoa pikkuisista mokista ja epäonnisista sattumista, jotka kohtasin viime viikolla. Kaikki äksidentit on oikeastaan sellaisia, joille on tullut naurettua jälkeenpäin. Hirveän vakavia ne eivät siis ole olleet, joten tää onkin kivan kevyt tapa aloittaa uusi viikko!

KaatuminenTorstaina kiirehdin aamulla bussille rivakkaan tahtiin, sillä mulla oli tapaaminen psykiatrisen sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa. Olin ylittämässä tietä suojatien kohdalta, kunnes ilmeisesti sotkeuduin omiin jalkoihini ja kaaduin. Onnekseni kaaduin aika lempeästi eikä vatsan seudulla ollut mitään tavallisuudesta poikkeavia tuntemuksia. Hetken hämmennyksen jälkeen nousin ylös ja tarkistin, että mistään ei tulisi verta. Tämän jälkeen jatkoin matkaani ja noustuani bussiin tarkastelin "vammojani". Oikea polvi ja jalka oli mustelmilla, siellä täällä oli pari haavaa ja ihossa asfaltti-ihottumaa.


Sinkkubileet: Miehen ystävä muuttaa elokuun lopulla Turkuun ja hän aloittaa opinnot Turun yliopistossa. Perjantaina he nägyilivät toisiaan ja tarkoituksena oli mennä Sinkkubileisiin, jotta miehen ystävä saisi hieman silmäniloa ja mahdollista seuraa ;). Kerroin noista Sinkkubileistä myös ystävälleni ja mainitsin, että ne järjestettäisiin Malmilla Crazy Horsessa. Hän hieman hämmästeli asiaa, sillä hän kertoi lukeneensa mainoksesta, että sama tapahtuma järjestetään kyseisenä päivänä Helsingin keskustan tuntumassa sijaitsevassa Baarikärpäsessä. Lopulta tarkistin asian netistä. Olin lukenut netistä vuoden 2015 tietoja ja tuolloin Sinkkubileet oli pidetty tuolla Crazy Horsessa (heinäkuussa)...

Ruoanlaitto: Paras ystäväni oli kylässä ja ajattelin tehdä hänelle ruokaa ennen kuin hän lähtee kotiin. Aikataulu oli hiukan kiireellinen, joten laitoin uuniin valmislihapullia ja päätin keittää makaroneja. Kummastelin sitä, miksi makaroneissa ei tapahdu mitään muutosta, kunnes tajusin, että en ollut laittanut liettä lainkaan päälle. Levyn laitoin kutoselle, jotta makaronit keittyisivät mahdollisimman nopeasti. Aikaa kului eikä edelleenkään makaroneissa ollut tapahtunut mitään merkittävää muutosta. Myös ystäväni tuli kummastelemaan asiaa ja huomasi, että kattila oli väärällä liedellä! Me vaan naurettiin asialle ja lopulta ystävä kerkesi syödä vain niitä lihapullia.


Palovamma: Yllä mainitulla ruoanlaitto kerralla onnistuin saamaan myös palovamman sormeeni. Sekoittelin makaroneja aina välillä kauhalla, jota pidin hellan läheisyydessä. Olin laittanut kauhan vahingossa hetkeksi sellaiseen kohtaan, missä se oli kosketuksissa päällä olevaan lieteen. Napatessani kiinni muovisesta kauhasta lennähti se komean kaaren saattelemana käsistäni. Kauha oli pirun kuuma! Onneksi palovamma muodostui aika kesyksi, ainoita haittoja olivat kova kipu ja ihon punertaminen palovamman alueelta.

Miten ootte mokailleet viime aikoina?

Melissa 

lauantai 12. elokuuta 2017

Lähestyvä synnytys

Sunnuntaina laskettuun aikaan on tasan viikko jäljellä (alkujaan laskettu aika 13.8 arvioituna viimeisistä kuukautisista)! Viime aikoina mulla on alkanut elää pieni toivo siitä, että synnytys saattaisi tapahtua lähiaikoina. Mutta sitähän ei varmaksi kukaan tiedä, aika näyttää. Toivoisin, että synnytystä ei jouduta kuitenkaan missään vaiheessa käynnistämään.

Etenkin öisin mulla esiintyy ennakoivia supistuksia ja ne tuntuvat melko epämiellyttäviltä. Samoin alavatsalla esiintyy menkkajomotuksia ja olo muutenkin on aika kehno. En edes tajunnut kärsiväni kivuliaista supistuksista ennen kuin keskustelin kummallisista kivuista äitini kanssa. Olin aikaisemmin havainnoinut supistuksia ainoastaan mahan kovettumisen perusteella.


Loppuisipa tämä ihanan kamala odotus, en millään malttaisi enää odottaa tapaavani omaa pientä kääröä. Nähdään pian pikkuinen, eikö niin? Kivaa lauantaita teille kaikille ja myrskyisiä tunnelmia (mikäli se myrsky edes tänne saapuu)! 

Melissa 

perjantai 11. elokuuta 2017

8x juuri nyt

Olen innoissani: bloggaamisesta. Oon saanut elokuun aikana kivan moodin blogitekstien kirjoitteluun ja blogin päivittelyyn. Tekstejä on tullut julkaistua hieman alle puolessa kuukaudessa enemmän kuin koskaan kuukauden aikana! Kauaa tämä postaustahti valitettavasti ei tule jatkumaan, sillä Talitintin synnyttyä mun ykkösprioriteetti on hänen tarpeistaan huolehtiminen - kotia ja parisuhdetta unohtamatta. Toivottavasti löydän aikaa myös blogille ja pystyn julkaisemaan pari tekstiä viikossa!

Haluan: kaivaa pakastimen kätköistä päivän toisen mehujään. Raskauden aikana mulla ei oo erityisemmin mielihaluja ollut muuhun kun mehujäihin. Hassua sinällään, sillä ennen raskautta en tykännyt mehujäistä lainkaan. Ja tiedoksi, mun suosikkeja on koppikset ja ässä mixit!

Luen: Sofi Oksasen kirjoittamaa Puhdistus romaania. Mun on pitkään pitänyt lukea tää kyseinen kirja, sillä kirjan menestys on ollut jotain aivan käsittämätöntä. Puhdistus ei kuitenkaan sovellu kauhean nuorille lukijoille, sillä se käsittelee monia rankkoja aiheita. Tähän mennessä kertomus on ollut varsin mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava. 

Kuuntelen: avoimesta ikkunasta kantautuvia yön ääniä. Läheisellä tiellä huristelee satunnaisia autoja ja aina välillä kävelytietä pitkin kulkee äänekkäästi höpötteleviä ihmisjoukkoja. Linnut sirkuttavat sävelmiään ja taivaalla lentää lentokoneita.

Haistan: yökosteuden huumavan tuoksun. Oon aina tykännyt kesäöiden tuoksusta ja vaan sitäkin varten tykkään kesäiseen aikaan käydä öisin ulkona. Yökosteuden tuoksu 



Katson: tietokoneen ruutua ja sotkuista keittiötä. Pitäisi siivota, mutta tällä hetkellä en siisteydestä jaksa kantaa kovin suurta stressiä. (Tähän kohtaan oisin halunnut sanoa muiden tapaan jonkin sarjan tai leffan, mutta mä en katso telkkaria tai netflixiä yms. Itse asiassa meidän kotoa ei edes löydy televisiota enkä koe sellaista tarvitsevani. Valitettavasti mies on hieman eri mieltä...)

Odotan: Talitinttiä syntyväksi! Mitä lähempänä laskettu aika on, sitä kärsimättömämmäksi muutun. Toisaalta nautin siitä, kun saadaan olla miehen kanssa vielä kaksistaan, mutta kyllä mä jo ilomielin voisin tuosta masusta luopua. Odottavan aika on pitkä!

Suunnittelen:
tulevien blogitekstien aiheita. Erilaisia aiheita on kertynyt ihan kiva määrä, mutta mitkää niistä ei ole sellaisia, joista haluasin nyt kirjoitella. Keräilen kuitenkin kaikki aiheet talteen, jotta mulla on inspiraation puutteessa ideoita mihin tarttua. 

Ps. teksti on kirjoitettu ennakkoon ja on täten ajastettu. Siksi jotkut kohdat käsittelevät yöllisiä fiiliksiä. Mistä keksitte blogitekstien aiheet? Onko sulla joku ideapankki, jonne keräilet postausideoita ylös?

Melissa 

torstai 10. elokuuta 2017

Huoli sikiön terveydentilasta

Tällä hetkellä oon hieman huolissani Talitintistä ja hänen voinnistaan. Todennäköisesti hänellä ei ole mitään hätää, mutta väkisinkin tulee mietittyä kaikenlaisia negatiivisia vaihtoehtoja. Äidin huoli on loputon, niinhän sitä sanotaan. Allekirjoitan kyseisen sanonnan täysin.

Kävin keskiviikkona tuttuun tapaan neuvolassa. Fiilis oli hyvä ja aikaisesta aamusta huolimatta olin todella virkeä! Painonnousu oli jatkanut samaa maltillista linjaa, painoa oli kertynyt viikossa +300g (yhteensä n. 4kg raskauden aikana). Myös verenpaine oli normaali ja pissa puhdas. Hemoglobiinia mulla ei olla mitattu sen jälkeen, kun jouduin aloittamaan rautakuurin. Uskon noiden arvojen kuitenkin huitelevan tällä hetkellä ihan hyvissä lukemissa, olo on ollut sen mukainen.

Kuulumisten vaihtamisen jälkeen höpöteltiin yleisestä voinnista ja imetyksestä. Sain samalla uusia näkökulmia imetykseen liittyen ja purettua ajatuksiani kyseistä aiheesta. Tämän jälkeen siirryttiin mun suosikkivaiheeseen, sydänäänten kuuntelemiseen! Talitintin sydän pamppaili juuri niin kuin kuuluikin ja olin jälleen kerran pakahtua onnellisuudesta saadessani kuulla nuo ihanat äänet.


Huolenaiheeni Talitinttiä kohtaan perustavat juurensa tämän hetkiseen sf-mittaan. Mitta on tällä hetkellä 30cm eli todella pieni raskausviikkoihin nähden (mittauspäivänä 38+3). Mitta on ollut keskiraskaudesta eteenpäin keskikäyrän alapuolella, mutta viimeisinä viikkoina mittaan ei ole tullut juurikaan muutosta. Neuvolan terveydenhoitaja selvitteli asiaa jostakin opaskirjasta ja päätyi tekemään Kätilöopistolle konsultaatiolähetteen. Tarvittaessa he kutsuvat meidät siis ultraan, jossa voidaan paremmin katsoa sikiön tilanne.

Oon helpottunut siitä, että ammattilaiset on valmiita puuttumaan tilanteeseen, jos he näkevät sille perusteet. Mua kuitenkin pelottaa se, että mun pienellä ei ole kaikki hyvin. Terveydenhoitaja kuitenkin muistutteli mua siitä, että mittatulos voi johtua Talitintin oletetusta siroudesta tai siitä, että hän on hiukan laskeutunut kohti synnytyskanavaa. Keskusteltiin myös siitä, että kasvun hidastuminen voi johtua kehityshäiriöistä. Kasvun häiriötä aiheuttavat tekijät eivät kuulema ole enää tässä vaiheessa kauhean kriittisiä, ne olisi kuulema havaittu jo aiemmin.

Kuten tekstin sekavuudesta voi päätellä, on tämän äidin pää täynnä kysymyksiä ja epätietoisuutta. Luotan siihen, että tarpeen tullen meidät kutsutaan sinne ylimääräiseen ultraan. Mikäli kutsua ei kuitenkaan tule on katse kohdistettava ensi viikon neuvolaan tai mahdolliseen synnytykseen. Viimeistään synnytyksen yhteydessä tiedetään, onko huolenaiheet olleet turhia. Onko teidän/lapsenne terveydentilaan kohdistunut huolia raskausaikana?

Melissa 

tiistai 8. elokuuta 2017

Sairaalakassin sisältö


Mulla on ollut muutaman viikon sairaalakassi odottelemassa eteisessä h-hetkeä. Tavarani aion kiikuttaa sairaalaan urheilukassissa sekä repussa, jota käytän vapaa-ajalla. Repussa kulkeutuvat lähinnä tavarat, joita kannan aktiivisesti mukana. Kaikki tavarat eivät päätyneet kuviin, sillä ne joko mahdollisesti vielä uupuvat tai ovat muualla käytössä. Näin ensikertalaisena mulla varmaankin on vielä parantamisen varaa kassin sisällössä, mutta näillä mennään!

Tärkeät tavarat


-Neuvolakortti
-Henkilökohtaiset lääkkeet
-Puhelin
-Kamera
-Varavirtalähde
-Puhelimen ja kameran laturi
-Kuulokkeet
-Kukkaro
-Silmälasit

Eväät



-Vesipullo
-Muutama pillimehu
-Välipalakeksit
-Pähkinäsekoitus
-Lakritsa

Hygieniatuotteet ja kosmetiikka



-Hiusharja
-Pompulat
-Ripsiväri
-Kulmakynä
-Kosteuspyyhe
-Liivinsuojat
-Siteet
-Hammasharja ja -tahna
-Deodorantti
-Käsirasva
-Sheiveri
-Shampoo
-Hoitoaine
-Suihkusaippua

Itselle



-Parit imetysliivit
-Sukkia
-Sisätossut
-Alushousuja
-Kotiutuminen: collarit ja pitkähihainen

Talitintin varusteet




-Unirätti/pehmolelu
-Viltti
-Kotiutuminen: tumput, sukat, ohut pipo, housut, pitkähihainen body ja tarvittaessa huppari
→Viileällä ilmalla kotiin lähdetään karvajumpsuitissa
-Isä tuo turvakaukalon kotiutumispäivänä

Muut



-Kirja
-Vihko ja kynät muistiinpanoja varten

Mitä lisäyksiä suosittelisit sairaalakassin sisältöön? Mitkä olin sun ehdottomat hyödykkeet ja turhakkeet synnytyssairaalan vuodeosastolla?

Melissa 

maanantai 7. elokuuta 2017

Ajatuksia tulevasta synnytyksestä

Talitintin synnytys lähenee päivä päivältä. Eilen starttasi raskausviikko 39. ja tällä hetkellä mennään siis rv 38+1. On jännä ajatella, että viimeistään kuukauden kuluttua perhe kasvaa kolmihenkiseksi. Ajatukset ovat hiukan sekavat enkä oikein osaa ajatella, millaista vauvaperheen elämä tulee olemaan. Onneksi kaikesta ei valmista tietoa tarvitakaan; avoin mieli ja aika auttavat sopeutumaan uudenlaiseen elämänvaiheeseen.

Kävin viime viikolla neuvolassa tapaamassa terveydenhoitajaa ja perheohjaajaa. Keskusteltiin synnytykseen liittyvistä asioista, tämän hetken fiiliksistä, parisuhteesta sekä tulevasta synnytyksestä. Puheissa tuli esiin mm. jännitys lääkkeellistä kivunlievitystä kohtaan sekä imetys, joka mua ahdistaa tällä hetkellä. Sain käyntien yhteydessä HUS:sin synnytyssairaaloissa käytössä olevan Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lomakkeen (tulostettava lomake), jota suositellaan täytettäväksi ja synnytykseen mukaan otettavaksi.

Täytin tuon lomakkeen sunnuntain vastaisena yönä. Vastauksia sain miettiä melko kauan - ajatus ei oikein kulkenut ja synnytyksen ajatteleminen tuntui jotenkin kaukaiselta. Synnytyksen käynnistyessä aion varmaankin toimia enemmän sen hetkisten tuntemusten perusteella kuin etukäteen pohditun "suunnitelman". Lomake kuitenkin auttoi hiukan jäsentämään omia ajatuksia, mutta näin ensisynnyttäjänä mulla ei oo minkäänlaista kuvaa siitä, millainen synnytys tulee todellisuudessa olemaan.


1. Mitä ajatuksia tuleva synnytys herättää sinussa?
- Synnytys pelottaa ja jännittää, mutta toisaalta on ilahduttavaa ja ihanaa tavata viimein oma lapsi. Myös lapsen terveydellinen tila mietityttää; menettämisen pelko.

2. Millaisina olet kokenut aikaisemmat synnytyksesi?
- Olen ensisynnyttäjä.

3. Mitä ajattelet synnytyskivuista?
- Kipujen voimakkuus arveluttaa ja se, miten niiden kanssa tulee pärjäämään. Synnytyskipujen lievittäminen suotavaa mahdollisuuksien ja oman jaksamisen mukaan. Ennen lääkkeellistä kivunlievitystä haluan kokeilla lääkkeettömiä vaihtoehtoja.

4. Kuinka toivot synnytyskipuasi lievitettävän?
- Kotona: panadol, suihku, liikkuminen sekä lämpimät/kylmät kääröt. Sairaalassa: panadol, liikkuminen kivun sallimissa rajoissa, selän painelu/hieronta sekä rauhallinen hengitystekniikka. Tarpeen tullen myös epiduraali- sekä pudentaalipuudutus ovat toiveissani. Lääkkeellisen kivunlievityksen kokeilu pelottaa ja jännittää, mutta riittävän ohjauksen puutteessa olen valmis sellaista kokeilemaan.

5. Millaista tukea toivot kätilöltä?
- Kannustusta, ohjausta ja tukea. Kätilö tukee ratkaisujani ja minua kuunnellaan. Tietoa synnytyksen kulusta ja empaattista lähestymistapaa. Poikkeustilanteessa ammatillista näkökulmaa, tilanteen selvittämistä ja erilaisten vaihtoehtojen läpikäyntiä

6. Onko sinulla toiveita liittyen synnytykseesi?
- Normaali alatiesynnytys, jota ei lääkkeellisesti nopeutettaisi. Sektio vain jos alatiesynnytys ei syystä tai toisesta luonnistu. Hoitohenkilökunnan saapuessa huoneeseen olisi kiva, jos koputettaisiin ensin.

7. Ajatuksia vauvan ensipäivistä...
- Ohjausta vauvanhoitoon, sillä aikaisempaa kokemusta vauva-ikäisistä ei ole. Opastusta ja tukea imetykseen. Imetyksen aloittaminen herättää ristiriitaisia tunteita ja ahdistaa hiukan. Kotiutuminen melko nopeasti, mutta äidin ja vauvan voinnin sallimissa puitteissa.

Tässä mun tämän hetkisiä toiveita. Mikäli keksin jotakin lisättävää lomakkeeseen kirjaan vastaukset sinne sitä mukaan. Ajattelin vielä kysyä mieheltä olisiko hänellä lisättävää tai henkilökohtaisia toiveita synnytykseen liittyen. Mitä itse toivoisit/olet toivonut omaan synnytyskokemukseesi liittyen?

Melissa 

lauantai 5. elokuuta 2017

Ale-löydöt

Oon kesän aikana koittanut bongata kivoja vaatteita tulevaksi syksyksi. Koska rahaa on käytettävissä vain rajallinen määrä, oon näitä vaatteita koittanut metsästää alennusmyynneistä sekä kirpputoreilta. Haasteena on kokojen valinta, sillä raskausmahan kanssa en pysty vaatteita sovittamaan. Saa siis nähdä mahdunko synnytyksen jälkeen samankokoisiin vaatteisiin kuin ennen. Toisaalta nyt raskauden aikanakin suurin osa vaatteista on sellaisia, joita olen ennen raskautta käyttänyt. Myös kaikki housut ovat raskautta edeltäneeltä ajalta.

Alennusmyynneistä löytöjä on jonkin verran. Ajattelin esitellä ne seuraavaksi teille. En voi kuitenkaan pukea vaatteita päälle ymmärrettävistä syistä, sillä ne eivät ole raskausajan pukeutumiseen soveltuvia. Pahoittelut myös kuvien huonosta laadusta, mutta mennäänpä asiaan!

H&M


Viininpunainen toppi 3e (4,99e). Perus topit tulee aina tarpeeseen, joten aika extempore tämän nappasin rekistä.


Maastonvihreä kauluspaita 7e (14,99e). Kauluspaidat tuovat asuun sopivaa tyylikkyyttä, mutta siitä huolimatta tämä yksilö on ainakin rennon oloinen. Tykkään siitä, että takaosa on hieman pidempi ja laskeutuu nätisti pakaroiden päälle. Kyseinen vaate soveltuu myös imettämiseen, joten tulevina kuukausina tulen varmaankin napitettavia paitoja suosimaan.


Musta villapaita 7e (19,99e). Syksyn tullen kaapeista on kaivettava villapaidat esiin lämmittämään kehoa viileiden ilmojen vuoksi. Itse tykkään pukeutua villapaitoihin, mutta aikaisempi musta villapaitani oli muutama vuosi sitten päätynyt roskiin rikkinäisenä. Alennusrekin kohdalla pääsinkin hihkumaan onnesta, kun löysin tämän ihanuuden. Kivana lisänä villapaidan helmassa on kylkien kohdalla nuo "kolot".


Sateenvarjo 2e (7,99e). Oon pitkään tarvinnut sateenvarjoa, mutta en ole sellaista raaskinut ostaa. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä ostanko varjon, kun näin sen Jumbon H&M:n laarissa. Ehdotonta plussaa tulee tuosta ihanasta kuosista!

BikBok



Huivi 4,99e (19,99e). Oon huiviaddikti, joten nähtyäni tuon söpön huivin en malttanut olla hankkimatta sitä! Väri on aika "rohkea" mun käytössä, mutta eiköhän se löydä tiensä mustan syystakin rinnalle. Avomies on sitä mieltä, että en tarvitsisi enää ainuttakaan uutta huivia, mutta oon eri mieltä...

Zalando


Hupullinen pitkähihainen/ TWINTIP 11,95e (19,95e). Mun mielestä tää paita on ihan super suloinen ton jääkarhu kuvan vuoksi. Noi tummat hihat on sellaista nypytetyn näköistä kangasta ja se tuo hupun ohella tohon paitaan kivaa twistiä. 


Camokuosinen collegepaita/ Springfield 7,49e (24,95e). Täytyy todeta heti alkuun, että oon hieman pettynyt tähän puseroon. Nettisivuilla en huomannut, että tossa kankaassa on sellaista kullanväristä lankaa siellä täällä eikä semmoinen oo ehkä ihan mun juttu. Muuten paita on kyllä tosi kiva ja toi cheerful -printti on kohokuvioitua "samettia". Pitkän pohdinnan tuloksena päätin säästää paidan ja antaa sille mahdollisuuden.


Pipo/ Converse 5,95e (n.19e). Tykkään käyttää pukeutumisessa tummien sävyjen ohella myös kirkkaita värejä. Päätinkin ottaa ton aika villin värisen pipon lämmittämään päätä, sillä avomies on tykästynyt mun pipoon ja hän sitä melkeinpä enempi käyttää... :D

Tässä olivat lähestulkoon kaikki alennusmyynneistä löytämäni tuotteet. Jotakin saattaa listalta uupua, sillä nää tuotteet on saapuneet mulle parin kuukauden aikana. Nyt ei tarvitse muuta kuin odottaa, että nää pääsee käyttöön! Mitä löytöjä sä oot tehnyt kesän alennusmyynneistä?