maanantai 7. elokuuta 2017

Ajatuksia tulevasta synnytyksestä

Talitintin synnytys lähenee päivä päivältä. Eilen starttasi raskausviikko 39. ja tällä hetkellä mennään siis rv 38+1. On jännä ajatella, että viimeistään kuukauden kuluttua perhe kasvaa kolmihenkiseksi. Ajatukset ovat hiukan sekavat enkä oikein osaa ajatella, millaista vauvaperheen elämä tulee olemaan. Onneksi kaikesta ei valmista tietoa tarvitakaan; avoin mieli ja aika auttavat sopeutumaan uudenlaiseen elämänvaiheeseen.

Kävin viime viikolla neuvolassa tapaamassa terveydenhoitajaa ja perheohjaajaa. Keskusteltiin synnytykseen liittyvistä asioista, tämän hetken fiiliksistä, parisuhteesta sekä tulevasta synnytyksestä. Puheissa tuli esiin mm. jännitys lääkkeellistä kivunlievitystä kohtaan sekä imetys, joka mua ahdistaa tällä hetkellä. Sain käyntien yhteydessä HUS:sin synnytyssairaaloissa käytössä olevan Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lomakkeen (tulostettava lomake), jota suositellaan täytettäväksi ja synnytykseen mukaan otettavaksi.

Täytin tuon lomakkeen sunnuntain vastaisena yönä. Vastauksia sain miettiä melko kauan - ajatus ei oikein kulkenut ja synnytyksen ajatteleminen tuntui jotenkin kaukaiselta. Synnytyksen käynnistyessä aion varmaankin toimia enemmän sen hetkisten tuntemusten perusteella kuin etukäteen pohditun "suunnitelman". Lomake kuitenkin auttoi hiukan jäsentämään omia ajatuksia, mutta näin ensisynnyttäjänä mulla ei oo minkäänlaista kuvaa siitä, millainen synnytys tulee todellisuudessa olemaan.


1. Mitä ajatuksia tuleva synnytys herättää sinussa?
- Synnytys pelottaa ja jännittää, mutta toisaalta on ilahduttavaa ja ihanaa tavata viimein oma lapsi. Myös lapsen terveydellinen tila mietityttää; menettämisen pelko.

2. Millaisina olet kokenut aikaisemmat synnytyksesi?
- Olen ensisynnyttäjä.

3. Mitä ajattelet synnytyskivuista?
- Kipujen voimakkuus arveluttaa ja se, miten niiden kanssa tulee pärjäämään. Synnytyskipujen lievittäminen suotavaa mahdollisuuksien ja oman jaksamisen mukaan. Ennen lääkkeellistä kivunlievitystä haluan kokeilla lääkkeettömiä vaihtoehtoja.

4. Kuinka toivot synnytyskipuasi lievitettävän?
- Kotona: panadol, suihku, liikkuminen sekä lämpimät/kylmät kääröt. Sairaalassa: panadol, liikkuminen kivun sallimissa rajoissa, selän painelu/hieronta sekä rauhallinen hengitystekniikka. Tarpeen tullen myös epiduraali- sekä pudentaalipuudutus ovat toiveissani. Lääkkeellisen kivunlievityksen kokeilu pelottaa ja jännittää, mutta riittävän ohjauksen puutteessa olen valmis sellaista kokeilemaan.

5. Millaista tukea toivot kätilöltä?
- Kannustusta, ohjausta ja tukea. Kätilö tukee ratkaisujani ja minua kuunnellaan. Tietoa synnytyksen kulusta ja empaattista lähestymistapaa. Poikkeustilanteessa ammatillista näkökulmaa, tilanteen selvittämistä ja erilaisten vaihtoehtojen läpikäyntiä

6. Onko sinulla toiveita liittyen synnytykseesi?
- Normaali alatiesynnytys, jota ei lääkkeellisesti nopeutettaisi. Sektio vain jos alatiesynnytys ei syystä tai toisesta luonnistu. Hoitohenkilökunnan saapuessa huoneeseen olisi kiva, jos koputettaisiin ensin.

7. Ajatuksia vauvan ensipäivistä...
- Ohjausta vauvanhoitoon, sillä aikaisempaa kokemusta vauva-ikäisistä ei ole. Opastusta ja tukea imetykseen. Imetyksen aloittaminen herättää ristiriitaisia tunteita ja ahdistaa hiukan. Kotiutuminen melko nopeasti, mutta äidin ja vauvan voinnin sallimissa puitteissa.

Tässä mun tämän hetkisiä toiveita. Mikäli keksin jotakin lisättävää lomakkeeseen kirjaan vastaukset sinne sitä mukaan. Ajattelin vielä kysyä mieheltä olisiko hänellä lisättävää tai henkilökohtaisia toiveita synnytykseen liittyen. Mitä itse toivoisit/olet toivonut omaan synnytyskokemukseesi liittyen?

Melissa 

4 kommenttia:

  1. Mä olen koittanut vielä ajatella synnytystä mahdollisimman vähän, mutta pakkohan siihenkin olisi hiljalleen valmistauduttava. Tiedän selviäväni synnytyksestä kyllä, mutta jollakin tasolla pelkään edellisen kaltaista syöksysynnytystä. Siis lähinnä sen puoleen, että mies on töissä eikä ehditä edes sairaalaan ja toisaalta rauhallisemmin etenevässä synnytyksessä myös saa supistusten välillä levätä. Missään nimessä en sis kaipaisi mitään vauhdittavia toimenpiteitä, ellei se jostain syystä aivan pakollista ole!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokemuksena syöksysynnytys on varmaankin aika hurja. Mulle on myös tärkeää, että lapsen isä on syntymähetkellä läsnä, synnytys on kuitenkin niin iso asia ja auttaa tajuamaan sitä, että tuo on minun lapseni. Tavallaan toivon myös pitkäkestoista synnytystä, vaikks ymmärrän, että todellisuudessa sellainen on varmasti rankka kokemus. Pitkän synnytyksen etuna kuitenkin näen sen, että sinä aikana konkretisoituu todellakin, että lapsi on syntymässä

      Poista
  2. Tsemppiä tulevaan synnytykseen! Hyvä on varmaan pohtia etukäteen, mutta tositilanteessa fiilispohjalta ;) Mulla eka synnytys meni kaikkea muuta kuin suunnitellusti, tuli
    äkillinen ja raju raskausmyrkytys ja siihen liittyen kaikkea hankaluutta. Mutta siitäkin selvittiin, luotto sairaalaan on edelleen kova.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hensku! Jännittää kovasti sujuuko synnytys normaalisti, sillä voin vain kuvitella, kuinka hysteerinen tulisin olemaan, mikäli jotakin poikkeavaa esiintyisi.

      Poista